Ei ole toista vertaistasi Herra, olet yksin kallio kestävä, pyhä, ikuinen,
mutta syntinen kansa käänsi selkänsä sinut hyläten.
Yhä moni sielunsakin uhraa rahan jumalille, ajan hengelle tai muulle sinut häpäisten.
En pysty sinua vastaasi rikkoneena palvelemaan,
pyhyytesi kun kätkeytyy kiivautesi vihaan.
Ei huulillasi ole valheen sanoja, et muuta mieltäsi.
Ethän Jumala voi olla ihminen,
ei sinulla ole rikkomuksia, et ole syntinen.
Pyhyytesi edessä kasvonsa verhoavat myös tulen liekkien serafit,
hukkuvansa luulee edessäsi ihminen,
sillä ei yksikään ihminen pysty kasvojasi näkemään kaikessa pyhyydessään
ja eloon jäämään.
Pyhyytesi tulee näkyviin niissä, jotka ovat lähelläsi,
niin koko kansa saa
valtasi ja voimasi oppia tuntemaan.
Olkaamme siis pyhät, niin kuin sinä olet pyhä.
Luokseni lensi serafi,
armosi merkkinä syntien sovituksesksi kosketti huuliani.
Ei meidän tarvitse pelätä, sillä olet auttajamme, sijasta kuoleman olet Lunastajamme.
Siis ylistäköön mieleni, sieluni sinua Herra, kaikki mitä minussa on!
Asuinsijasi on pyhyydessä ja korkeudessa,
mutta se on myös luona särkyneiden ja nöyrien,
murtuneiden henget saavat sinulta virvoituksen.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.com
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)