Orpo poika istui kylmällä betonisella rappusella ison valkoisen talon edessä.
Pojalla oli yllään kuluneet harmaat housut sekä valkoinen paita.
Hän istui paikoillaan, aurinko lämmittäen hänen vitivalkeita kasvojaan ja käsiä, jotka olivat aivan kananlihalla.
Poika katsoi kauas mustilla siroilla silmillään läpi kulkevien ratsuvaunujen, köyhien ja rikkaiden.
Ilmeestä paistoi suru ja kauhistus
Mitä oikein oli tapahtunut.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.com
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)